chapter twentythree

En tiedä moniko teistä muistaa kun joskus tuola blogin alkuajoilla mainitsin että mun kaverini Christa, kehen tutustuin STS:n valmennusleirillä viettelee vuottaan myös Wisconsinissä, mutta vaan eri kaupungissa. Meillä kävi ihan uskomaton tuuri, sillä rehellisesti sanottuna Christa oli oikeestaan ainoo kehen pidin kunnolla yhteyttä sen leirin jälkeen ja sen jälkeen kun sain tietää että tuun tunnin ajomatkan päähän hänestä me molemmat meinattiin revetä innosta ja meidän kaveruus syveni vaan entistä enemmän. Ollaan yritetty muutamaan otteeseen löytää aikaa tavata, mutta vaihtarin elämä on kiireistä joten sitä ei oo löytynyt hirveesti. Nyt kuitenkin vihdoin viime sunnuntaina tärppäsi ja suuntasin Green Bayhin tapaamaan Christaa. Myöhemmin tää sunnuntai tunnettiin nimellä Suomi-Sunnuntai;)

Yhdentoista aikaan aamulla Ron ja Hazel nappas mut kyytiin Jessicalta jossa vietin siis yöni homecomingtanssien jälkeen. Automatka meni mukavasti jutellessa ja nauraessa. Nää automatkat saa mut vaan niin iloseks, auringonpaiste, maissipellot ja countrymusiikki! Voiko enää amerikkalaisemmaks muuttua?:D Lähempänä Green Bayta tekstasin Christalle että nyt on sellanen fiilis että taidan itkeä kun nähdään, ja että älä sitten säikähdä sitä. Vastaukseks sain että itketään yhdessä:D Oltiin molemmat niin innoissamme, ja en oikeestaan ees tajunnut kuinka paljon tää päivä merkitsi mulle ennekun vihdoin oikeesti näin Christan. Vihdoinkin jotain tuttua tuntemattoman keskellä<3

Meidän ohjelmaan kuului kokkausta suomalaiseen tyyliin, ja illalla otettiin sauna! Tehtiin makaronilaatikkoa, korvapuusteja ja voisilmäpullia, mutta makaronilaatikko oli ainoa mikä oikeesti onnistui hyvin:D Meidän korvapuustit oli tosi isoja, ja ne levis koko pellille. Suoraa sanottuja jos oisin ollut Christan hostperhe, en ois koskenut tikullakaan meidän korvapuusteihin! Kaikenlisäks onnistuttiin polttamaan jokaikisen pullapellillisen pohjat, joten kaikissa pullissa ja puusteissa oli lievä palaneen maku. Jep, suomitytöt keittiössä osa yksi:D
Vieras uuni ja poltetut pohjat ei ollut meidän ainoa ongelma. Ei löydetty mistään pullasutia, joten siinä vaiheessa kun pullat piti voidella kananmunalla me jouduttiin laittaan päät yhteen ja oikeesti miettimään mitä tehdä. No, Christa sai hyvän idean käyttää talouspaperia sutina, joten niin me sitten tehtiin. Suomitytöt keittiössä osa kaksi. Kolmas osa oli kun jouduttiin olemaan oman elämämme liesituulettimia! Makaronikattila oli niin täynnä vettä, että heti kun lopetettiin sen päällä huitominen niin se rupes vaahtoamaan yli reunusten. Ja siis normaaleista liesituulettimista täälä ei oo tietookaan...:D

Kun oltiin selvitty lähes kunnialla keittiöstä, oli mun päivän kohokohdan vuoro! Christan perheellä on sauna (kyllä. oikea, suomalainen sauna. kateellinen) ja se oli lämmitettynä meitä varten. Oi miten hyvältä tuntukaan ottaa kunnon löylyt pitkästä aikaa ja oikein tunsin miten mun lihakset rentoutu. Sauna tuli niin tarpeeseen!

Illan päätteeks Christan perhe heitti mut kotiin. En oikeesti osaa sanoin kertoa miten paljon tää päivä merkitsi mulle, ehkä vaan toinen vaihtari voi tajuta tän? Sitä ei tajuakkaan kuinka paljon jonkun tutun ja turvallisen näkeminen merkitsee tän kaiken tuntemattoman keskellä. Huhhuh, ihana päivä<3


Yritän saada piaan aikaseks postausta viimesimmistä viikoista ja niiden tähtihetkistä:D Tänään me lähdetään kuitenkin Madisoniin Jimenan (vanhin sisko) vauvakutsuille:) Palaillaan toivottavasti piaan! Paljon haleja kaikille, USA kiittää ja kuittaa<3