Otin itteeni niskasta kiinni näin vapaapäivän kunniaksi ja päätin kirjottaa kuulumisista:) En edes tiedä mistä alottaisin, niin paljon on tapahtunut! Viimeisiin viikkoihin on mahtunut niin juoksemista, loukkaantumisia, musiikkia, yölyläilyä ja valokuvaamista. Ja tapasinpa yhden Suomalaisenkin!
Tänä vuonna meidän koululla oli kokeilussa päivä jota me kutsuttiin nimellä Fun Day. Jokainen sai valita listalta mitä haluaa päivän tehdä, ja varsinaisen koulupäivän sijaan me kaikki pidettiin hauskaa omalla tahollamme. Itse valitsin vesipuisto Blue Harborin enkä kyllä pettynyt. On mennyt aika kauan siitä kun oon viimeks päässyt uimaan ja nauttimaan olosta veden äärellä. Pettymykseks paikasta ei löytynyt saunaa vaikka kuinka koitin etsiä haha. Korvikkeena turvauduin porealtaaseen joka toi pientä lohtua, mutta eipä sitä saunaa mikään voita:)
Picture by Kaci Hess
Pictures by Kaci Hess
Myöhemmin tajusin että löhöilypäivä altaalla ei ollut ehkä paras vaihtoehto, sillä ajettiin suoraa Blue Harborista kaupunkiin nimeltä Manitowock meidän ensimmäiseen kunnon track meettiin. Paikalla oli vajaa 20 eri koulua ja tunnelma oli mahtava. Koettiin vähän vastoinkäymisiä, mutta myös onnistumisia. Joukkueen motoksi tai tsemppilauseeksi muodostuikin 'we might not be hot but we are hot' tarkoittaen että me ollaan ylpeitä itsestämme ja toisistamme ihan sama miten tehdään. Ja tottakai me ollaa paikan parhaimman näkönen joukkue 20 vuotta vanhoissa lämppäreissä ja uniformuissa. Haha proud to be huskie(;
Itse juoksin 400 metriä ja hyvin meni siihen nähden etten oo treenannut sitä varten yhtään ja juoksin sen ensimmäistä kertaa paikan päällä. Säikähdin pikkasen että juoksenkohan liian kovaa mun kunnolleni koska johdin oikeestaan koko matkan, mutta hyvin kestin. Olin niin innoissani että pääsisin parantaan mun aikaa seuraavalla viikolla olevassa meetissä Oshkoshissa, mutta pienestä vammasta johtuen en pysty juoksemaan ollenkaan. Mutta nyt on pari viikkoa aikaa koittaa parannella itseäni ja sitten seuraavat kisat:)
Oshkoshin reissu ei ollut mulle ihan turha, sillä olin myös sopinut tapaamisen Suomalaisen Esmin kanssa. Meillä on sama aluevalvoja, joka antoi meille toistemme nimet ja päästiin nyt vihdoin tapaamaan toisemme. Esmi asuu Oshkoshissa ja onneksi ihan kisahallin vieressä. Oli ihanaa päästä höpöttelemään Suomeksi taas vaihteeksi:)
21.3 leffoihin tuli myös elokuva nimeltä Divergent. Todella moni oli siitä innoissaan täälä, ja yhden tytön innoittamana etsinkin kirjaversion käsiini ja aloin lukemaan. En ehtinyt lukea kirjaa kun ehkä puoleenväliin ennen elokuvaa, mutta elokuva oli tarpeeksi selkeä että mukana pysyi vaikkei ihan koko tarinaa tiennytkään. Vähän pelkäsin että putoan kärryiltä koska Divergentillä todellakin oli kaikki ainekset siihen. Mutta ei, elokuva oli mahtava, todella hyvä varsinkin jossei ollut lukenut kirjaa ainakaan loppuun. Monet sanoi että elokuvasta oli jätty paljon pois, ja itsekkin mitä pidemmälle luin niin sitä hämmästyneemmäks mun ilme muuttui kun tajusin että elokuvaa oli oikeesti muutettu aika paljon. Mutta silti, hyvä elokuva ja suosittelen elokuvareissua teillekkin. Kulkee Suomessa nimellä Divergent Outolintu :)
Viikkoa ennen elokuvareissua kävin samalla porukalla keilaamassa. Olipa ihanaa päästä keilaamaan pitkästä aikaa! Taidot oli ruosteessa, mutta vedin 'I'm foreign i don't know what bowling is' kortin esille haha;) Selvisin tilanteesta vallan mainiosti ja vietettiin hauska ilta. Hukkasin meidän ryhmäkuvan jo jonnekkin mun monien tuhansien kuvien sekaan. Voivoi, tulee pitkä ilta kun koitan sitä etsiä.
Aleks pakeni isäntäperhettään viikonlopuksi meille ja vietettiin foreign night. Meille oli jätetty ruuanlaittovuoro, joten käveltiin kauniin päivän kunniaksi Piggly Wigglylle ja ostettiin tarvittavat aineet sekä piknik eväät. Käveltiin lähimpään puistoon ja pidettiin piknik. Ihanaa että kevät on vihdoin täälä! Vielä ei ihan ilman takkia pärjää kunnolla, mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa:)
Eilen sai ensi-iltansa meidän koulun musikaali Anything Goes. Mun host siskoni oli siinä mukana, pienessä roolissa, mutta mukana ja olin katsomassa häntä sekä monia muita mun kavereita. Musikaali oli todella hyvä ja osa laulusuorituksista sai mut ihan kananlihalle. Kuinka hyviä nää voikaan olla?! Suoritukset oli myös tarpeeks hauskoja, ja välillä nauroin ihan vedet silmissä. Jälkeenpäin otetuista kuvista näkeekin kyllä miten vahvat meikit kaikilla oli, näytän Nathanin ja Jacobin välissä aika karulta lähestulkoon meikittömällä naamalla. Se tunne kun pojat näyttää meikit naamassa paremmalta kun itse haha. Vielä on tähdillä kaksi esitystä edessä ja saattaa olla että käyn katsomassa musikaalin vielä uudelleen. Saa nähdä:)
Loppuun vielä kuvia maailman sulosimmasta pikku ipanasta<3 Little Matty oli taas kylässä muutaman päivän ajan ja hauskuutti meitä ilmeillään. En vaan voi tajuta miten nopeesti toikin pienokainen kasvaa. Tällä hetkellä se on about kolme kertaa suurempi kun se oli syntyessään. Ja seuraavalla kerralla kun nähdään niin varmaan taas kasvanut. Oivoi papana, pysy pienenä<3
Mutta se siitä! About 60 päivää siihen että perhe tulee tänne. Ihan huisia, mutta samalla niin surullista. Eilen itkettiinkin mun host äidin kanssa jo ikävää valmiiksi. Lähtö tulee olemaan karu, mutta paluu kotiin tulee olemaan ihana. Sitä odottaen. Hyvässä ja pahassa:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti